Kuten monet teistä ovat huomanneet, on mulla jäänyt tämä blogin ylläpitäminen toisarvoiseksi. Suurimmat syyt ovat henkilökohtaisia ja syystäkin olen pistänyt asiat tärkeysjärjestykseen. Ja aina kun olen saanut revittyä aikaa blogiin, ei sen kirjoittaminen tunnu enään luotevalta ja mieleiseltä. Siispä päätin yrittää jotain radikaalia ja perustaa täysin uuden blogin.
Olen päättänyt olla poistamatta tätä blogia, sillä omastakin mielestä on aina mielenkiintoista lukea monen vuoden takaisia touhuja, ja ehkä myös tuntea pientä myötähäpeää. Mutta jos kiinostaa käykää ehdottomasti tsekkaamassa! :)
Mulla on tietokoneesta akku loppu ja laturi jäi eilen kamulle, joten postaan nopeasti tiistai-päivän asun puhelimella. Muuten helppoa puhelimella postaaminen, mitä nyt kuvat sujahtivat ihan väärään järjestykseen. :( Asu kuitenkin koostui seuraavanlaisesta; jakku/hm, farkut/levis, kaulahuivi/gant ja paita zarasta.
Pääsinpäs koneelle päivittämään vihdoin ja viimein! Kumma miten mulla onkin niin kiire kun koulua on vain 4 tuntia viikossa, haha. Tässä on tullut järkkäiltyä risteilyä, joka kolkutteleekin kohta ovella! Viikonloppu meni mainioissa merkeissä. Perjantaina käväistiin muutaman ystävän kanssa hiukan tanssahtelemassa, lauantai meni expoillessa ja eilinen meni kaakaon ja mtv vma:n seurassa. Maanantai-aamupäivän asu koostui seuraavasta, kun käytiin mamman kanssa kahvittelemassa ja pällistelemässä sisustusliikkeissä. Täytyy esitellä teille mun uuet lemppari-tohvelit, jotka ostin hemtexistä!
Nyt järkyttävän huonoa postausta teidän kauan toivotuista tatuoinneista. Kuvat on huonolaatuisia kun webcamilla ripeästi nappasin ja niin edespäin. Eivät nyt oikein pääse oikeuksiinsa. Harmi sinäänsä. Mulla tosiaan on noita kuvia neljä kappaletta ja rakastan niitä kaikkia. En ehkä niiden "näyttävyyden"(eh eh sarkasmia, ennenkuin joku kerkee jo päteä) vaan niiden tarkoituksien takia. Olen aina sanonut, että kuvaan voit kyllästyä, mutta et koskaan merkitykseen. Ja mulle jokaisella kuvalla on merkitys. Tiedän tämän homman jakavan mielipiteitä puoleen että toiseen, mutta en rupea puolustelemaan valintojani, koska mun ei tarvitse. Kyse on mun omasta kropasta, mikään kuva ei ole ollut hetken mielijohde vaan pitkän (osalla jopa vuosien) harkinnan takana. Lisäksi osa porukasta on onnistuneesti jakanut mielipiteensä näistä kuvista, kun ovat niin kovin pieniä, mitään saamattoman näköisiä ja muutenkin turhia. Sanon jo valmiiksi, että tättärää eipä ole teidän ihonne. Lisäksi jokaisen tatuoinnin paikka on tarkoin harkittu, jotta peittäminen ei tuota vaikeuksia, eikä vaikuta työhön. Se niistä puheista, eiköhän mennä itse asiaan, eli niihin kuviin. Kerron jokaisesta kuvasta hiukan, mutta en todellakaan ajo jakaa tarinoita kuvien takaa, jotka ovat kuitenkin suht. henkilökohtaisia.
Oikeassa räpylästä multa löytyy tälläinen. Kuva on ns. jalan sisäpuolella. Kyseinen kuva löytyy muuten tasan samasta paikasta myös mun parhaalta ystävältäni tiiulta. Kuva oli synttärilahja sille kaunokaiselle. With you:lla (sinun kanssasi) on iso merkitys meille, koska sitä me ollaan toisillemme yli 6 vuotta jankutettu, laulettu, nooh tungettu joka paikkaan, joten miksei ihollekkin? Tässä vaiheessa monet pohtivat, että oltiinpa me fiksuja tyttöjä, kun oikeen ikuistettiin tuo, kun eihän sitä tiedä ollaanko me esim. kymmenen vuoden päästä edes väleissä....JEP! Olipa mun ja tiiun ystävä tilanne mikä tahansa esim. 10 vuoden päästä, ei tarkoita sitä ettenkö haluaisi muistaa ihmistä, jonka kanssa olen jakanut kaiken, koko nuoruuteni.
Ylä selässäni lukee ranskaksi Je taimé, joka tarkoittaa minä rakastan sinua. Tämä oli ensimmäinen tatuointini, jonka otin juuri ennen kuin täytin 15 vuotta. Olen aina tiennyt, että haluan omistaa eräälle henkilölle itsestäni paikan ja siinä se on. Ikuisesti. Muistuttamasta hänestä, muistuttamassa siitä kuinka elämä on lyhyt ja joka hetkestä tulee nauttia, muistuttamassa että rakkaus on ikuista vaikkei hän ole enään luonani.
Minulta löytyy vasemmasta kyljestäni ankkuri. Ankkurin olen omistanut äitilleni, joka omistaa täysin saman kuvan selässään minulle. Miksi ankkuri? Olen koko ikäni purjehtinut ja ollut meren lähellä, joten mikä olisikaan kauniinpi tapa muistaa perhettäni ja kesiä merillä, kuin ankkuri. Halusin ankkurista siron ja yksinkertaisen, niinkuin muutkin tatuointini.
Oikeasta kyljestäni löytyy teksti "never failure, always a lesson", joka karusti suomennettuna tarkoittaa "ei koskaan virhe, vaan aina opetus". Tämä on muistuttamassa minua tietyistä tapahtumista historiassani ja muistuttamassa tulevaisuudessakin. Aina välillä elämä tykkää potkia päähän ja nyt minulla on joku joka muistuttaa pitää hymyn perseessä.
Palasin eilen illalla mamman ja pikkusiskon kanssa tallinnasta, jossa oltiin yön yli. Hyvää ruokaa, naurua ja rentoilua. Oli mukava reissu. Nyt suihkun kautta istumaan autoon ja nokka kohti kokkolaa. Sukulaiset varokaa!
